Kakkosaivojen rooli opiskelussa
Tämä on opiskeluaiheisen blogisarjan kolmas osa.
Kakkosaivojen rakentaminen oli blogiteksteistäni ensimmäinen, ja sen lukeminen selventää myös tätä tekstiä.
Kakkosaivojen avulla voi tallentaa ja löytää nopeasti kaiken opiskeltavan tiedon. Linkittämällä sivuja yhteen ohjelma luo verkkomaisen rakenteen, jonka avulla kokonaiskuvien ja uusien yhteyksien hahmottaminen helpottuu. On helppo pysyä kartalla siitä, mitä kaikkea tiedät eri aiheista.
Obsidian ei pakota mitään tietynlaista rakennetta tai pohjaa, missä on hyvät ja huonot puolensa. Ohjelma ei rajoitu pelkästään muistiinpanojen hallintaan, sillä se on laajennettavissa kalenterien ja muiden pluginien kautta keskitetyksi oppimisjärjestelmäksi. Parasta on kuitenkin aloittaa mahdollisimman yksinkertaisesti. Edistyneemmästä käytöstä olen kirjoittanut enemmän täällä (englanniksi): Advanced Obsidian
Internetistä löytyy paljon materiaalia Obsidianin opiskelukäyttöön, mutta tärkeintä on ymmärtää systemaattisen tiedonhallinnan merkitys.
Rakenne
Sivujen selaaminen sivupalkin kautta on alussa riittävä ratkaisu, mutta kakkosaivojen kasvaessa kannattaa luoda automaattisesti generoituva datataulukko eri kursseista.
Obsidianin tuleva bases-ominaisuus suoraviivaistaa tätä prosessia, mutta perinteinen dataview-plugin on tarkoitukseen ihan riittävä.
Suosittelen luomaan kursseille oman pohjan (template), jossa on valmiiksi määriteltynä joitain datakenttiä:
- Aihe (esim. Historia)
- Periodi tai muu ajankohta
- Opettaja
- Keskeisimmät linkit
- Kurssilaajuus (jos käytössä)
- Arvosana
- …
Keinotekoiset hierarkkiset rakennelmat selkeyttävät tietoavaruuden selaamista. Kurssipohjien käyttö varmistaa johdonmukaisen datan, ja antaa kakkosaivoille uuden laskennallisen kyvyn.
Täydellisen organisoitu tietojärjestelmä ei itsessään takaa oppimista. Kakkosaivot voivat kasvaa käyttäjää nopeammin. Tiedon muistaminen reaaliajassa reaalimaailmassa on tärkeä ominaisuus, ja siihen tarkoitukseen apuna on aikavälikertaus.
Seuraavaksi: Aikavälikertauksen rooli opiskelussa